Tiku

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Täysillä maastoesteille!

Ihan innoissaan tulossa esteille!
Tikulla maastoesteitä. Mielenkiintoinen kokemus sanoisinko! Kentällä taaskaan ei ole pystynyt menemään jolloin hyppääminen on jäänyt todella vähälle. Käytin sitten luovututtaani ja päätin kokeilla esteiden ylittämistä maastossa, kerta sitä ei muuallakaan voi harrastaa. Tikulla ei varmaan koskaan ole hypätty maastossa, mutta itse olen Monssin kanssa hypännyt ties mitä pusikkoa ja puun runkoa umpimetsässä. Eihän se maastossa hyppääminen kovin paljoa eroa kentällä hyppimisestä, mutta esteet oli hieman erilaisia. Kokosimme Sofian kanssa ihan lähitielle pari estettä melko pitkälle matkalle. Maasto ei ollut erityisen haastavaa, sillä tie oli normi pikku hiekkatie. Haastetta teki loiva kaarros josta jatkettiin esteelle ja nopea jarruttaminen "radan" loputtua. Se olikin ainut miinus kun ei voinut jatkaa laukalla pitkälle, vaan piti jarruttaa todella nopeasti. Rakensimme esteitä viisi, joitka teimme oksista ja puun rungoista jne. Yhden esteen teimme ihan estetolpista, jotta saisimme hieman korkeutta edes yhdelle esteelle, Muut esteet taisivat maksimissaan olla 50cm, kun taas normieste oli 60-70cm. Emme jaksaneet tehdä sen kummoisempia esteitä ekaksi kerraksi, mutta kesällä on aivan pakko tehdä kunnollisia maastoesteitä!
Minä menin ensin, sillä arvelimme Tikun olevan melko virkeä. Tiku sai käveltyä sopivasti pitkät alkukäynnit sillä aikaa kun laitoimme esteitä. Alkuverkka oli kyllä melko mahdoton tehdä, koska esteet olivat tiellämme ja kenttä oli huonona. Koitin sitten ravailla hieman kentällä, mutta hankalaahan se oli. Pakko oli sitten lähteä suoraan radalle laukkaamaan, vaikka esteet olivatkin jo siellä. Esteet olivat todella pieniä aluksi, joten niistä ei varmasti ollut haittaakaan. Ensimmäisellä kerralla Tiku laukkasi aivan täysiä niin että minulla valui vedet silmistä! Siinä yritin jarrutella, mutta aina kaarteessa taikka esteen jälkeen lähdettiin täysiä! Kyllä se jarrutti kun pyysin, mutta jostain syystä joko lamaannuin tai innostuin itsekin, että unohdin jarruttaa. 

Tulin melko monta kertaa edes takas rataa pienillä esteillä, jonka jälkeen laitoimme normiesteen 60-70cm. Tiku loikkasi kaikki todella hyvin, epäröimättä lainkaan. Tiku ei onneksi edes liioitellut puolta metriä niinkuin joskus on tehnyt:D Tikun laukka rullasi hyvin, vaikka melko kovaa mentiinkin, oli sen laukka hyvin hallussa. Aina ei hyppy ja jalat osunu sopivasti, mutta yli päästiin aina. Yhteen esteeseen laitoimme ponnistuspuomin, ihan vain sen takia, että Tiku saisi suunnitella mihin jalkansa laittoi. Todella hyvin hyppäsi puomin kanssa, mutta väli taisi olla liian lyhyt jätti laukalle! Otettiin se melkein heti pois, koska esteet tultiin molemmista suunnista, niin oli melko tyhmää hypätä este, jonka jälkeen tuli puomi. 

Tiku meni todella hyvin ja varmasti nautti ihan täysillä! Huomasin hyvin kuinka innoissaan poika juoksi esteillä. Onneksi kaikki meni hyvin, vaikka vauhtia meillä oli välillä aivan liikaa ja lisäksi tie oli jostain kohti hieman lällyinen. Sofia tuli sitten vielä minun jälkeeni, ja niilläkin meni oikein hyvin! Ratsastuksen jälkeen Tikulla oli super hyvät jalat, tuntuvat tosi luisevilta, kun ei ollut lainkaan nestettä! 






Tuo este oli kaarteessa, joka tultiin muuten aina todella kovasti(!!)

Risueste!

Puomi, joka otettiin sitten pois.


lähestyminen hieman vauhdikkaasti!

Mä en aina ihan pysyny tuolla järkevästi.. Pitäs opetella :(

Hyppy lähti vähän kaukaa...

...jolloin siinä käy näin :D

Tässä vielä kuva kun Sofia tulee! :)



Loppuun vielä pari hassua pikamuokattua kuvaa!




maailman paras<3



lauantai 4. huhtikuuta 2015

Kuvapostaus!

Jo monta päivää (22.3) sitten kävimme Essin kanssa ottamassa kuvia pellolla, kun sattui hyvä keli ja hanki kesti painoamme. Ensin kuvasin Essiä ja Ihkua Tiku mukanani melko pitkän aikaa. Tiku taisi tylsistyä hieman, sillä se vaan näperteli ja nuoli mun takkia ja yritti kovasti saada mun huomion. Mua nauratti ihan hirveesti kun raukka joutui seisomaan vaan paikallaan eikä saanut lainkaan huomiota! 
Sitten oli meidän vuoromme olla kuvattavana. Ajattelin, että kuvista tulee todella upeita, sillä Tiku oli oikein puunattu ja laitoin vielä suitsetkin päähän sekä Essi osaa kuvata hyvin. No Tiku oli niin tylsistynyt, ettei jaksanut yhtään olla edustavana, vaan mussutti kuolainta ja lähti aina minun perään, jos yritin lähteä kauemmaksi, etten näkyisi kuvissa. No eihän niistä kuvista oikein upeita tullut, mutta ihan huvittavia ne ovat :D Annetaan kuvien puhua puolesta!

Kokonaisuudessaan meidän kuvausoperaatio näytti tältä!
1.Yritys seisoa paikallaan
2."Pysähdy ny!"
3."Enkä pysähdy!!"
4."No okeii.. Mä pysähdyn.."

Noniin, nyt aloitetaan!


"Poseeraa ny!"


"No en kyllä poseeraa.."

"Tää on nii tylsää.."

"Kato ny tonne kameraa päi!"

"Enkä kato ku mä tuun sun luo mami<3!"

"Hei pliis yritähä ny hetki ees!"

Nuo jalat:DD

"Joojoo nyt paikallas!!!!"

"P*rkele ny seiso äläkä seuraa!!"

Ella hevostenkouluttaja

Oli meillä ainakin hauskaa:D




"Jee me juostaan, tää on se mun juttu!"


"Eikö nyt pitänytkään juosta?"

"Hei Essi mitä sä teet miks sä otat kuvii minusta?"


<3


Se melkein poseeras(!!)

maanantai 30. maaliskuuta 2015

Selkäongelma osa 2.


Tiku odotti milloin päästään töihin!

...ja viimeinen osa. Ongelma on ratkennut, kuten osa 1:ssä toivoinkin. Ongelmana oli siis satula.. Minä kun luulin, että se olisi sopinut. Kuvittelin vielä sen sopivan vaihtamalla kaaria, mutta tuloksetta. Ei auttanut kaarien vaihtelu, satula oli vain epäsopiva. Ammattilainen sen vielä tarkisti, eli ei mitään mahdollisuuksia käyttää satulaa. Kyllä harmittaa, kun kerkesin ostaa noin ihanan penkin, joka ei sovikaan. No, tää on tätä. Hevosiin uppoo rahaa aina, siltä ei voi välttyä.

Sofia oli siis Vuokon valmennuksessa perjantaina,(kykää lukemassa Sofian blogista !!!) jolloin samalla pyysin häntä kokeilemaan, onko satulalla mitään mahdollisuuksia tulla käyttöön. Aiemmin sillä viikolla hoksasin kokonaan, miksi Tikun selkä oli kipeä. En vain hoksannut sen johtuvan satulasta, vaan myös sen, miten se satula painoi Tikun selkää. Epäilin satulan olevan myös liian pitkä, mutta Vuokko sanoi satulan olevan juuri ja juuri siinä rajalla, että oli sopiva. Satula on siis 17", eli joko 16" tai 16,5." olisi hyvä. Vuokko kertoi vaikka mitä satulan sovituksesta, joten opin todella paljon siitä, millainen satula Tikulla tulisi olla. Tikulla on melko lyhyt ja suora selkä, ja satulan sopivuuden pituudeltaan saa katsottua selästä siten, että satula ei saisi ylittää tiettyä kohtaa. En osaa sanoin kertoa mikä tuo kohta on, mutta jotenkin viimeisten kylkiluinen kohdalta se piti katsoa. Tiku ei myöskään tarvitse paljoa selkärangantilaa, sillä juurikin tuossa koulupenkissäni kun sitä oli todella paljon, niin satula pyörii, eikä pysy tasaisesti keskellä. Tämän huomasin myös ratsastaessa selkeästi. Säkätilaakaan ei kovin paljoa tarvitse. Vuokko kertoi myös, että paneelit eivät saa olla liian leveät, eikä tulla liian alas kylkeen. Muistan vieläkin tarkasti, mihin kohtaan paneelit saisivat ylettyä. Paneelikulmien tulisi olla myös hieman pystyt, eli ei täysin vaakasuorat.

Oli todella kiva, kun Vuokko kertoi niin tarkasti satulan sopivuudesta, sillä uskon, että tästä oli hyötyä uuden satulan hankkimiseen. Vuokko vielä sanoi, että Tikulle voisi sopia ponisatulat, No, Tiku kyllä on juuri ja juuri 150cm, että melko poni tuo kyllä on. ;) Kaiken ihanuuden huipuksi sain kuulla vielä Tikun lihaksiston olevan todella hyvä! Ihanaa, että jotain on tehty oikein! Vuokko vielä mainihti, ettei Tikulle pitäisi kovin vaikea olla satula löytää, sillä kuulema lämminverisillä usein on lapojen takana kuopat, joita Tikulla ei ole. Tiku kyllä on mulle aina ollut enemmän poni kuin lämppäri!

Tikuhan oli kipeä sieltä, jonne satula ei ihan ylety. Kuitenkin hetken aikaa tarkkailin hoitopaikalla Tikua satulan ollessa selässä, Tiku ei reagoinut satulaa laittaessa taikka sitä heiluttaessa. Satulassa oli myös ongelmana sen takapainoisuus, sillä satula nousi hieman edestä ja laski takaa, johon ei auttanut leveämmän kaaren vaihtaminen. Painopisteen tultua liian taakse kipeyttää varmasti selän, kun satulan paine ei tasaudu oikein. Ilman satulaakin istutaan juuri sään takana, mutta tuolla koulupenkillä huomasin istuvan todella takana. Tikun ollessa käytävällä tarkistin sitten asian. Laitoin satulan normaaliin kohtaan ja painoin siitä, mihin painopisteeni tulee istuessa siihen. Melko lujaa sain painaa, mutta huomasin Tikun reaktion selkeästi; painopisteen tultua liian taakse kipeyttää Tikun lihakset ja satula melko varmasti painoi myös hermoratoja. Satula siis painoi varmasti ikävästi Tikun selkää.

Tämä selittää kaiken sen, miksi Tiku ei koskaan ollut erityisen hyvä koulupenkillä verrattuna ilman satulaa menemiseen. Tämä selittää sen, miksi Tiku on ollut hieman arka selästä. Onneksi kuitenkin tajusin asian ja sain sen ratkaistua. Nyt vain pitää toivoa, että joku ostaisi satulani ja saisin uuden tilalle.. 

mun poni<3

En käsitä miten korkealle tuo saa päänsä:D Kaivuri oli rannassa,
oli varmaan jännittävä!

Nää varjokuvat on aina hyviä.. Ei sillä oikeasti noin isoa mahaa ole ;)

Kaikki jotka tuntevat Tikun, tietävät sen omistavan käsifetissin. Se
voisi monta tuntia putkeen nuolla mun käsiä:D

Se suuttu kun kielsin tulemasta mun lähelle, jotta saisin edes yhden kuvan siitä:D
Kunnon kiiltoponi! Tikun karva on kyllä ruennyt kiiltämään todella paljon!


lauantai 28. maaliskuuta 2015

Paljon asiaa!

Oikeastaan liikaa... Ja liian kiire, kokoajan liikaa tekemistä, ei yhtään vapaata. Tällästä on mun elämä, mutta ilman tekemistä tulisin hulluks! Olen sopinut yhden päivän ajaksi Tikun liikutuksen, iltatallin, töitä, jotta saisin rahaakin jostain, kokeisiin lukemisen, tietenkin itse koulussa olemisen ja jostain sitä untakin pitäs saada.. Oon mä vaan super-ihminen kun ehdin yhden päivän aikana tekemään nuo kaikki:D Tuntuu ainakin siltä!

Jaahas, mistähän aloittaisin. Piti kertoa Tikun hulluudesta, tai siis energisyydestä, satulasta, selästä, ratsastuksesta, maneesilla käymisestä, yhdestä yllätyksestä ja mistähän lie muusta. Kuvapostauskin piti tehdä. Ehkä kuitenkin jaan näitä eri postauksiin, jotta olisi selkeämpi. Maneesilla kävimme Essin kanssa 23.3 eli Maanantaina. Essi kokeili kahta eri satulaa, yllätykseksi ei sopinut:D Ihkun selkään taitaa olla vaikea löytää satulaa, kun kaikki meinaa valua eteen. Toivottavasti pian löytyisi sopiva penkki! Meidän kenttä on siis paskana, ei siellä mitään oikein ole pystynyt tekemään, ainaakaan alkuviikosta. Nyt loppuviikosta, ihanasti lumen ansiosta, on pystynyt kentällä menemään. Itse lumesta en kyllä tykkää, haluan kesän!! Mutta hyvää siinä oli se, että kenttä tasautui ja siinä pystyy nyt menemään. 

Maneesilla oli ennen meitä tunti, joka hieman venyi pitkälle. Se ei haitannut lainkaan, ajattelin sen olevan vain kiva juttu, jotta Tiku tottuisi ympärillä pyöriviin ratsuihin. Meidän(Ihku ja Tiku) lisäksi maneesilla oli kuusi ratsukkoa. Tiku oli niin jännittynyt kuin vain voi. Käynti ok, mutta ravi. Tikulla taisi tulla ravuriajat mieleen, kun piti ravissa painaa kädelle, siis ihan oikeasti painaa.. Ja juosta. Meillä oli kunnon vetokilpailu. En jaksanut pitää sitä. Ei lähtenyt käsistä, mutta piti juosta. Tiku olisi halunnut kyllä laukata ravin sijaan, mutta kun en antanut laukata niin piti koittaa ravata kovaa. Mä en ihan oikeasti tajunnut mitä minun olisi pitänyt tehdä. Ei auttanut siirtymiset, ei auttanut antaa ravata reippaasti pitkin maneesia. Mua harmittaa ihan hirveesti kun en tajunnut ratsastaa itse rennommin.. Varmasti vedin ohjasta aivan liikaa, mutta silloin se tuntui ainoalta ratkaisulta kun hevonen ei pysy ruodussa. JOS olisin vähänkään hellittänyt, Tiku olisi lähtenyt ihan täysiä eteen. Se oli ihan samanlainen kuin maastossa joskus, kun energiaa on kertynyt. Näin jälkikäteen minun olisi alusta lähtien pitänyt olla niin tarkka ja rauhallinen, ettei Tiku olisi ehtinyt jännittyä enempää kun toinen vetää ohjasta ihan kympillä.. Oikeasti mikään ei ole niin paljoa harmittanyt pitkilleen. Ihan hävettää mun ratsastus, kun muitakin siellä maneesilla oli yleisönä.. 

Onneksi Tiku oli laukassa melko hyvä, reipas mutta ei kaahaillut taikka painanut. Melko normi laukka vain reippaampana. Tein lähes samoja laukkavoltteja kuin viimeksi, mutta ihme kyllä ne onnistu paremmin! Tiku jaksoi kantaa itsensä lähes 100%:sti voltilla. Hieman taas valui pitkäksi, muttei läheskään niin paljoa kuin viimeksi. Laukkojen jälkeen se hieman rauhoittui, joten tein avoja ja pohkeenväistöjä. Avot ei onnistunu kovin hyvin, väistöt ihan ok. Väistöissä Tikun etuosa meinaa juosta täysin alta ja väistöstä tulee todella jyrkkä. Takaosa on joskus mukana, joskus ei. Hyvä sinänsä, että osaa ainakin laittaa jalkoja ristiin.:D Siinä tapeltiin ja tapeltiin aina ravissa kun jostain ärsykkeestä piti lähteä karkuun, siihen riitti ihan vaikka kaviosta tuleva naps-ääni. Vasta aivan loppuraveissa Tiku oikeasti rentoutui. Silloin vasta pystyin hellittämään itsekin, joten Tiku rentoutui vielä enemmän. Onneksi tunti ei mennyt aivan pilalle. En ole tyytyväinen omaan ratsastukseen lainkaan, mutta siitä olen iloinen, että saatiin edes jotain aikaseksi, kun Tiku rentoutui. Tiku oli kyllä kuin uitettu hevonen, aivan läpimärkä. 

Vasta jälkikäteen tajusin Tikun juoksemisen ehkä johtuvan myös satulasta. Tikullahan oli se selkä hieman hellänä, joten se olisi voinut johtua satulasta.. Mutta parempi asiat tajuta jälkikäteen kuin ei ollenkaan.
Tältä se näytti aina toisessa päädyssä.. 

Ja tältä kun sain sen melkein ravaamaan normaalisti hetkeksi.
Tiku on siis kuvassa jäykkä ja pinkeänä lähdössä
uudestaan juoksemaan. 

Välillä pystyin hellittämään vähän.


Väistöä..

Laukkavoltit, jotka pysyivät hyvin kasassa!


Laukassa oli helpompi renoutua.


Tämä tunne, kun loppuraveissa pystyin menemään
pitemmällä ohjalla!!

Sofia teki sellaista ihme ääntä ja Tiku tuijotti sitä näin :D

Märkä poni

Sofia talutteli Tikua loppukäynneillä.




Torstaina ratsastin Tikun ilman satulaa kentällä. Koin valaistuksia. Suuria sellaisia. Kerrankin. Pitkän aikaa on kaikki tuntunut jollain lailla hieman epämiellyttävältä. Ei ole tullut kovin suuria onnistumisen tunteita. Kuitenkin torstaina hoksasin tärkeän asian: on kaksi kättä, kaksi ohjaa, kaksi suupieltä. Koskaan ei saa ratsastaa yhdellä ohjalla. Ja sitä mä olen tehnyt kai tietämättäni aika kauan. Tajusin tämän tehdessä avoja, tajusin sen ympyrällä, väistöissä, suoralla, kaikkialla. Suoralla tietenkin olen tajunnut tämän ennenkin, mutta sitten avoissa. Avoissa Tiku meinaa juosta pohkeesta eikä meinaa siirtää sitä takaosaa ulos eikä etuosaa sisälle. Usein Tiku vain asettuu sisälle, jolloin etu- ja takaosa ovat samalla uralla. Tämä johtui vain minusta. Minä olen Tikulle avot opettanut, mutta onneksi se ei ole oppinut niitä niin kuin olen sitä ratsastanut:D Avoissa käytän sisäjalkaa, mutta niin myös sisäohjaa, mutta aivan liikaa. Vedin sen etuosan ohjalla sisälle, vaikka pohkeilla se pitäisi tehdä. En ole varma mistä sain päähäni ratsastaa molemmilla ohjilla, mutta silloin se toimi. Molemmat kädet tasaisesti vierekkäin tekemään pidätteitä ja pohkeet käyttöön. Ei tarvinnut kuin hieman hipaista sisäpohjetta kylkeen niin tehtiin täydellisiä avoja!!  Huhhuh, kyllä ihminen osaa olla tyhmä oikeesti. Miten noin järkeenkäyvää asiaa en ole tajunnut. Aina olen ajatuksissani tiennyt, että ohjalla ei ratsasteta. Silti sillä tulee ratsastettua vaikka kauan sen olen tiennyt. 

Tämän jälkeen halusin kokeilla takaosan siirtämistä ulos ja sisälle. Sekin on ollut todella vaikeaa Tikulle. Nyt kun ratsastin kahdella ohjalla, enkä roikkunut vain sisäohjassa, niin Tikuhan siirsi takaosan sinne minne pyysin. Olen kuullut ja tiennyt aina, ettei ulkoohjaa saa päästää irti, mutta ei sitä siellä ratsastaessa ikinä muista. Enkä minä ole sitä pois päästänyt, mutta ulkoohjan tuki on ollut varmaan lähes mitätöntä siihen nähden, miten tärkeä se oikeasti on. 

Olen oikeasti niin iloinen kun tajusin tälläisen suuren asian, joka olisi kyllä pitänyt jo ymmärtää tässä vaiheessa. Odotan innolla seuraavia tuuppauksia, jotta pääsen ratsastamaan aina vain paremmin ja saamaan tälläisiä valaistuksia! Harvoin hevonen on muutenvain huono, vaan ratsastaja. Ainakin jos meistä puhutaan!

20.4.2014. TÄH. Viime huuhtikuussa tollainen keli!
Kiitos tänäkin vuonna lumet pois äkkiä!

20.4.2014 laukkaa.

Miten se näyttää noin ponilta!